KSSR processen

Många sfp-aktivister tycks ha glömt eller förträngt vad KSSR-processen egentligen handlar om. Upprinnelsen till hela reformen var insikten om att vi med nuvarande strukturer i en globaliserad värld inte kan försvara vår internationella konkurrenskraft och inte trygga välfärdssamhället på sikt. Verkligheten är den att vår kommunala apparat inte har lyckats utveckla och förnya sig i samma grad som det omgivande samhället. Den offentliga sektorn har blivit en belastning för våra exportindustriers konkurrenskraft. Produktiviteten har ökat inom alla andra sektorer och mest inom lantbruket, men kommunala sektorn stampar på samma nivå som för tio år sedan, trots de möjligheter bl.a. informationsteknologin kunde erbjuda!

Det är alltså fråga om att skapa kostnadseffektivare och slagkraftigare offentliga strukturer. Därför är det befängt och fullständigt förödande att föra diskussionen från en språkligt enspråkig utgångspunkt. ”Enpartistater” har aldrig blivit bestående i historien. Däremot är det kulturella möten som skapat och format världen.

Nuvarande administrativa indelning i landskap och regionkommuner går tillbaka till 80-talet. Därförinnan var enheten Vasa län och den politiska processen begicks över språkgränserna i något som kallades Regionplaneförbundet, kanske var det lyckligare så, men politiska ambitioner ville annorlunda. Centern ville ha ett eget län i norra ändan, men det var si och så med substansinnehållet, samarbetsdelegationen var nog förhållandevis krystad och mera att likna vid ett kafferep. EUs NUTS-indelning gav strukturerna konstgjord andning, men en historisk legitimitet för nuvarande regionkommunala indelning och - när det gäller Kronoby -en klar samhörighet med Jakobstadsnejden finns inte.

Kronoby har visserligen en heterogen struktur som inte ens decennier lyckats sammanjämka, men att förneka realiteterna av partipolitiska orsaker är lika absurt som att hävda att om inte kartan och terrängen stämmer överens, så är det kartan som gäller.

För att återkomma till temat, hur skapar vi konkurrenskraft och hur tryggar vi välfärden, vill jag hävda att det sker på andra än språkliga premisser. Det sker i innovativa miljöer där idéer och kulturer möts, där kunskap och erfarenheter kan delas, i miljöer där det finns en tillräcklig kritisk massa för att omsätta det nya i praktisk verksamhet, i miljöer som har ambitionen och viljan till utveckling, i miljöer som har den historiska insikten och förmågan att omsätta den i dagens samhälle.

Vi har i gamla Vasa län tre poler vi kan samla oss kring, Vasa Seinäjoki och Karleby. Jakobstad har svårigheter att utmana dessa tre och står därför inför ett svårt val, vem ska man alliera sig med? Ska man stötta Vasa och på sikt avstå från inflytandet över t.ex.andra stadiets yrkesutbildning eller specialiteterna på Malmska och vad kan man vänta sig igengäld? Kunde man kanske komma över gamla motsättningar och hitta nya möjligheter i det spirande samarbetet med Karleby, som i alla fall är mera jämbördig och geografiskt betydligt närmare.

Det praktiska samarbetet ligger långt före den politiska viljan. Företag och individer har redan röstat med fötterna, pendlingen inom regionen är omfattande, yrkesutbildningen går över gränsen och vården samarbetar på flera plan, regioncentrumprogram inklusive båtbranschen förenar, vi har gemensamma projekt och flygtrafiken är vår gemensamma angelägenhet, vi kunde göra mycket mer om vi hade viljan. Varför inte då bejaka denna utveckling och skapa strukturer som förstärker den?

Från Kronobys horisont kan vi inte påtvinga någon denna vision, men vi har ett ansvar gentemot våra efterkommande att som beslutsfattare välja den bästa av världar.

Pelottelua

Ruotsalaisia Pietarsaarelaisia pelotellaan suomenkielellä mikäli poliisipiiriasiassa suuntaudutaan Kokkolan suuntaan. Suomenkielisiä taas sillä että uutta poliisitaloa ei toteutettaisikaan.

Eikö olisi parempi keskittyä tosiasioihin ja väitellä siitä miten poliisipalveluja tehostettaisiin aluellamme.

Hoivapalvelut

Kunnallinen laskentajärjestelmä ei anna todellista kuvaa kunnallisten palvelujen kulurakenteesta. Todellisuudessa yksityiset ja kolmannen sektorin vastaavat palvelut ovat 20 – 30% kuntien tuottamia halvempia.

Miksi emme silloin tuottaisi näitä palveluja halvemmalla tai tuottaisi 30% enemmän palveluja samalla rahalla?

Hoivapalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Kaikki mahdollisuudet on käytettävä hyväksi tämän tarpeen kattamiseksi.

Energiapolitiikka

Tuomme tänään energia (pääosin Venäjältä) saman verran kuin mitä omat ydinreaktorimme tuottavat. Energiantarpeemme kasvaa 3 – 4% vuodessa. Bioenergia ja säästäminen ei riitä kattamaan kasvavaa tuontiriippuvuuttamme. Tutkimusta on lisättävä mutta ilmastomme ja sijaintimme johdosta emme saa vaarantaa teollisuutemme kilpailukykyä kalliilla tai saatavuudeltaan epävarmalla energialla. Bioenergiaratkaisujen tulee olla taloudellisesti perusteltavissa.

Siksi tarvitsemme kuudennen ydinvoimalan.

Nato

Suomi osallistuu EU:n nopeantoiminnan joukkoihin Saksan ja Hollannin kanssa (Nato maita). Asejärjestelmämme ovat Natosta riippuvaisia.

Option venyttäminen kriisitilanteeseen saakka kärjistäisi tilannetta kriittisessä tilanteessa. Päätös on tehtävä hyvän sään aikaan mutta kansaa kuuntelemalla. Keskustelun kieltäminen tai välttäminen on vakava virhe.

Pk-yritykset ovat hoitaneet työllistämisvelvoitteensa

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät tänään saman verran henkilöstöä kun ennen lamaa mutta suurteollisuus on vielä 15% lamaa edeltävästä tasostaan. Suomalaiset yritykset, pääosin suurteollisuus, työllistää tänään noin 300.000 henkilöä ulkomailla.

Työllistyminen Suomessa on täten pk-yritysten varassa. Pk-yritysten rasitteita ei näin ollen tulisi kasvattaa ja pk-yritysten tulisi saada äänenä kuuluville myös Tupopöydässä ja lainsäädäntövalta palauttaa eduskuntaan.

Syrjäytyminen

Työelämästä syrjäytyminen ja toimeentulon epävarmuus on suurin yhteiskunnan pahoinvoinnin ja psyykkisten ongelmien selittäjä. Yrityksiltä on evätty joustot ja mahdollisuudet tarjota aitoa työllistämismahdollisuutta, tilalle tarjotaan tempputyöllistämistä johon työntekijän on vaikeata uskoa tai sitoutua.

Miksi ei tarjota palveluseteliä millä nyt, syystä tai toisesta, työelämän sivussa olevat tekijät sijoittautuisivat todelliseen työhön yhteiskunnan kattaessa puuttuvan tuotavuuden?

Työ ja tekijä eivät kohtaa

Meillä on rakenteellista työttömyyttä 145.000 henkilöä jonka lisäksi 80.000 muuta työtöntä. 80.000 henkilölle on osoitettu tempputyöllistämistä ja 45.000 työikäistä on siirretty eläkkeelle. Tämän lisäksi meillä on 110.000 vajaatyöllistettyä eli 460.000 työvoimareserviä samanaikaisesti kun podemme työvoimapulaa!

Hallituksen työllisyyspolitiikka on ajanut karille ja kasvattanut pahoinvointia yhteiskunnassa.

Nyt tarvitaan ratkaisuja jotka palauttavat nämä ihmiset työelämään. Kännykkäteollisuus ei ole välttämättä siihen ratkaisu vaan ratkaisut on haettava perinteisiltä toimialoilta missä näillä ihmisillä on kokemusta ja osaamista.

Yt laki

Yt laki oli tänään eduskuntakäsittelyssä todella masentavin tuloksin. Aäänestyksessä 123 - 50 Keskusta ja Rkp alistuvat Heinäluoman ja SAKn komentoon mikä oli minulle suuri pettymys.

Yrityksissä tarvitaan kylläkin keskustelua ja yhteistoimintaa mutta sitä ei edistetä tällä lailla. Jos näin olisi niin emme lukisi lehdissä Perloksen, M-realin ja Elcoteqin uutisia.

Laki syntyi kun EKn ja SAKn sovun aikaansaamiseksi tarvittiin maksumies. Pämä on pk-yrittäjä tyypillisesti Suomen yrittäjien jäsen jolla ei ole sananvaltaa Tupopöydässä.

Lohduksi tarjotaan huojennuksia lain soveltamisessa mutta tämä on silmälumetta. Laki määrää 30.000 € sanktiot väärästä menettelystä mikä tietää lain täsmällistä noudattamista kaikkine byrokratioineen mitä siihen voi liittyä. Käytännössä kokouksia ja tiedottamista vuoden varrella mappillinen. Tämä normaalioloissa mitä sitten kun ongelmat kasaantuvat. Kun pitäisi olla maailmalla hakemassa uusia kauppoja eikä kokoustamasssa.

Tiramisukahvit

Heikinpäivän kunniaksi tarjoan Tiramisukahvit Kahvila Korvassa Rantakadulla Kokkolassa (Vero Modan vanhat tilat) 19.01 klo 13.00 - 16.00. Tervetuloa kaikki blogiystävät.

Tuontiautoverotus uusiksi

Vatio sai laiskanläksyn tuontiautojen verotuksesta. Laskentaperusteet olivat tosibyrokraatin väsäämiä eikä siten tästä maailmasta. Valituksen alla on 3.000 tapausta ja nyt voidaan odottaa korjausvaatimusten sumaa. Miksi ei laskentaperusteeksi voida ottaa laskun loppusumma kuten kaikessa muussa tuonnissa? Mikä ihmeen vainoharha näitä ihmisiä riivaa? Miksi kaikki pitää tehdä mahdollisimman vaikeaksi?

Maataloustuet

On iltapäivälehtien tapaista tehdä suurta numeroa maataloustuista. Voi vain onnitella niitä maatalousyrittäjiä joilla on ollut visioita, tahtoa ja hyviä ideoita rahoitettaviksi. Tukien tarkoituksenahan on uudistaa maataloutta ja kompensoida ilmastoolosuhteitamme. Olemme kaikki havainneet miten maatalous on uudistunut. Millään muulla yhteiskunnan lohkolla ei päästä samoihin tuottavuuden kasvulukuihin kuin maataloudessa. Tarvetta tähän uudistukseen on ollut olemassa EU:sta riippumatta mutta EU antoi tähän tarvittavat mahdollisuudet. Onneksi meillä oli yrittäjiä jotka laittoivat itsensä likoon. On muistettava että tuen lisäksi tarvitaan huomattava oma panostus ja mittavaa riskinkantokykyä. Tuen saajia viodaan hyvinkin julkistaa heitä ei tulisi kadehtia vaan kannustaa. Ovathan myös yritystuet esim. Tekesin osalta luettavissa netistä.

Taideleipomon pikkujoulu myllyssä