Yrittäjäjärjestö uusien haasteitten edessä

Pk-yrityksiin kohdistuu tänään paineita ja odotuksia tavalla, mitä ei aiemmin ole koettu. Avoimen talouden kilpailukykyä arvioidaan globaalisissa puitteissa, ei vain tuotteitten kilpailukyvyssä, vaan myös sijoitusten tuottavuudessa. Kotikenttäetua ei enää ole, edes julkisella sektorilla ei ole rajasuojaa. Puhumme Kiinailmiöstä, halpatuonti ja halvan työvoiman maat asettaessa perinteisiä toimialojamme aivan uuteen kilpailuasetelmaan. Elämme murrosta, missä ratkaisuksi tarjotaan osaamista ja innovaatioita, tämän päivän muotisanoja. Samanaikaisesti huoltosuhteemme muuttuu väestömme ikääntyessä. Tätä nopeammin ikääntyvät vielä yrittäjämme. Tämä rakenteellinen muutos syö yhä enemmän yhteiskunnan varoja, mikä taas aiheuttaa verotuksellisia paineita ja rasitteita yrittämiselle. Hyvinvointivaltiomme on täten suurten haasteitten edessä.

Odotukset kohdistuvat nimenomaan pk-yrityksiin työllistäjinä. Pk-yritykset ja usein henkilöityvä yrittäjyys, on se ryhmä joka on osoittanut työllistävänsä ja venymistä myös vaikeina aikoina, kun taas kansainvälisiä pääomia tavoitteleva suurteollisuus, on pakotettu osoittamaan tuottavuutta hakeutumalla halpojen tuotantotekijöitten tai markkinoitten läheisyyteen. Yhä laajemmin tunnustetaan pk-yrittäjyyden merkitystä hyvinvointimme turvaajana ja kaikki kansakunnan kehittämisstrategiat ja ohjelmat vannovat yrittäjyyden nimiin.

Tämä asettaa myös yrittäjäjärjestölle uusia haasteita. Perinteisen edunvalvonnan lisäksi meiltä odotetaan osallistumista yhteiskuntakeskusteluun ja toiminnassamme yhä enemmän aloitteellisuutta ja nimenomaan ratkaisuja näihin suuriin haasteisiin.

Teemme tätä työtä usealla saralla. Keskeisimpiä ovat toimenpiteet, millä luomme ymmärrystä yrittämisen edellytyksille ja mahdollisuuksille, eli vaikuttaminen yhteiskunnan linjauksiin ja strategioihin. Ilman yrittäjien sitoutumista yhteiskunnan kehitysstrategiat eivät johda tulokseen. Teimme vuosikymmenen vaihteessa laajan yrittäjäjoukon kanssa linjauksia alueen kehittämiselle. Nyt on aika päivittää näitä näkemyksiä, koska maailma on muuttunut ja nyt tarvitaan toisia toimenpiteitä.

Tätä selvitystä ennakoiden ratkaisut löytynevät edelleenkin yrittäjille tutuista teemoista. Markkinapuutteita ja mahdollisuuksia tulisi tunnistaa yhä paremmin ja niitä tulisi hyödyntää yhä nopeammin. Tuotantoa tulisi aina vain tehostaa ja uutta teknologiaa ja osaamista tulisi siirtää tehokkaammin yrityksiin. Koko innovaatioympäristöä tulisi tehostaa, ”nopeat syövät hitaat”. Kaupalliset mahdollisuudet syntyvät yhä nopeammin meille uusilla ja usein vierailla markkinoilla. Kaukoidän maat, ja varsinkin Kiina, kasvaa kansantuotteella mitattuna lähes 10% vuosivauhdilla, kun taas perinteiset markkinamme hädin tuskin yltävät kasvuun. Pääsy näille apajille edellyttävät usein itseltämme vastaavaa mittakaavaa ja uskottavuutta, mikä vaatii liittoutumista, verkostoja ja vahvoja alliansseja, ei vain yksityisen sektorin, vaan myös rahoittajien ja julkisen sektorin kanssa.

Toinen tämän kehityksen ilmentymä on kilpailu kotikentällä, eli omien julkisten hankintojen avautuminen myös kansainväliselle kilpailulle. Nykytilanne on vain alkusoittoa, emmekä ole valmistautuneet mihin tuleman pitää. Kuntien palvelurakenneuudistus on avannut keskustelua joiltakin osin, mutta jotta pystyisimme vastaamaan tuleviin haasteisiin kuntasektori ja nimenomaan palvelut tulisi nyt aidosti avata kilpailulle ja yksityisille vaihtoehdoille, jotta palvelutuotanto voisi kehittyä kilpailukykyiseksi kunnes kilpailu todella kärjistyy. Tämä voisi ratkaista kuntien hoiva-alan ongelmia luodessaan uusia jopa kansainvälisiä liiketoiminta-alueita. Meillä on hyviä alalla toimivia yrityksiä, joista voisi kehittyä jopa kansainvälisiä menestystarinoita sopivilla yritysjärjestelyillä. Tässä meillä työsarkaa!