Elinkeinoilmapiiri Keskipohjanmaalla
Suomen Yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristo osoittaa nyt tehdyn kyselyn perusteella että ei mitään oleellista parannusta ole tapahtunut vuoden 2004 tilanteesta. Kunta ja maakuntatasolla on kuitenkin merkittäviä vaihteluja. Keski-Pohjanmaan tulos jää hieman alle maan keskiarvon. Perho kuitenkin yltää maan kymmenen parhaan kunnan joukkoon pistemäärällä 66. Maakuntamme parhaita kuntia ovat Perhon lisäksi Nivala 63 pistettä, Kalajoki 50 pistettä, Ylivieska 49 pistettä ja Veteli 48 pistettä. Seutukuntatasolla ei ole merkittäviä eroja mutta Nivala-Haapajärvi erottuu ykköseksi.
Positiivisia arvioita Keski-Pohjanmaalla annettiin kuntien ja yritysten välisen yhteistyön sujuvuudesta ja kuntien tontti ja tilapolitiikasta. Kritiikkiä sen sijaan tuli, kuten koko valtakunnassa, kuntien päätöksenteon yrittäjälähtöisyyden osalta, kuten myös elinkeinotoimen resursoinnista, viestinnästä, tiedottamisesta ja koulutuksesta. Kuntien hankinta toimi saa myös negatiivista palautetta.
Tulosta on tarkasteltava sitä taustaa vasten että yrittäjät pitävät päätöksenteon yrityslähtöisyyttä (80%) ehdottomasti tärkeimpänä elinkeinopolitiikan osa-alueena. Jaetulla toisella sijalla ovat yleinen elinkeinopolitiikka ja hankintapolitiikka (56,4%).
Kuntatalouden tila heijastuu negatiivisena kyselyn tuloksiin. Kuntiin kohdistuu odotuksia joihin kunnat eivät nykytaloudella pysty vastaamaan mikä yrityskentässä näkyy pettymyksenä. Keskustelua ja vuorovaikutusta kuntien ja yritysten kesken tulisi nyt aktivoida varsinkin jotta kuntien palvelurakenneuudistuksesta saataisiin se hyöty mitä siitä on saatavissa.
Alueellamme menee kuitenkin yritysten osalta varsin hyvin ja kaikki barometritutkimukset antavat varsin positiivisia arvioita taloudellisesta kehityksestä myös lähitulevaisuuteen. Huomattavaa on ett pk-yritykset, ja maakuntamme on pk-yritysvaltaista, ovat vastanneet 80 prosentista syntyneistä työpaikoista vuoden 1994 jälkeen. Ainoastaan pienet ja keskisuuret yritykset ryhmänä ovat yltäneet lamaa edeltäneeseen työllistämistasoon.
Positiivisia arvioita Keski-Pohjanmaalla annettiin kuntien ja yritysten välisen yhteistyön sujuvuudesta ja kuntien tontti ja tilapolitiikasta. Kritiikkiä sen sijaan tuli, kuten koko valtakunnassa, kuntien päätöksenteon yrittäjälähtöisyyden osalta, kuten myös elinkeinotoimen resursoinnista, viestinnästä, tiedottamisesta ja koulutuksesta. Kuntien hankinta toimi saa myös negatiivista palautetta.
Tulosta on tarkasteltava sitä taustaa vasten että yrittäjät pitävät päätöksenteon yrityslähtöisyyttä (80%) ehdottomasti tärkeimpänä elinkeinopolitiikan osa-alueena. Jaetulla toisella sijalla ovat yleinen elinkeinopolitiikka ja hankintapolitiikka (56,4%).
Kuntatalouden tila heijastuu negatiivisena kyselyn tuloksiin. Kuntiin kohdistuu odotuksia joihin kunnat eivät nykytaloudella pysty vastaamaan mikä yrityskentässä näkyy pettymyksenä. Keskustelua ja vuorovaikutusta kuntien ja yritysten kesken tulisi nyt aktivoida varsinkin jotta kuntien palvelurakenneuudistuksesta saataisiin se hyöty mitä siitä on saatavissa.
Alueellamme menee kuitenkin yritysten osalta varsin hyvin ja kaikki barometritutkimukset antavat varsin positiivisia arvioita taloudellisesta kehityksestä myös lähitulevaisuuteen. Huomattavaa on ett pk-yritykset, ja maakuntamme on pk-yritysvaltaista, ovat vastanneet 80 prosentista syntyneistä työpaikoista vuoden 1994 jälkeen. Ainoastaan pienet ja keskisuuret yritykset ryhmänä ovat yltäneet lamaa edeltäneeseen työllistämistasoon.
posted by Henrik Huhta | 10:05 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home