PK-barometri 2/2006

Suhdanneodotukset ovat edelleen erittäin vahvat saldoluvulla 27 vaikkakin voimakas kasvu näyttää taittuneen. Yleiset suhdannenäkymät ovat alle koko maan lukuja mutta työllisyyden osalta odotukset ovat koko maata huomattavasti paremmat. Keski-Pohjanmaan poikkeava elinkeinorakenne selittää osan eroista. Alueella on teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskauppa alojen yrityksiä suhteellisesti enemmän kuin koko massa, toisaalta palveluyrityksiä vähemmän.

Markkinointi ja myynti koetaan edelleen henkilöstön kehittämisen ja kouluttamisen ohella tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Teollisissa yrityksissä kansainvälistyminen korostuu ja valtaosa teollisuus yrityksistä harjoittavat vienti joko suoraan tai välikäsien kautta. Huolestuttavaa on että näistä yrityksistä 53% ja teollisuusyrityksistä 40% on sukupolvenvaihdoksen edessä 5 vuoden sisällä. Suurimpia ongelmia ovat arvon määritys, verotus ja jatkajan löytyminen.

Teollisuusyritykset ovat huomattavasti kasvuhakuisempia 26% kuin rakennus-, kauppa- ja palveluyritykset 3-6%. Kasvun esteitä ovat kilpailutilanne ja resurssitekijät kuten ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Rakennusalan ylikuumentuminen ja kaupan useat etabloitumiset heijastuvat luvuissa. Tilanne näkyy myös hinta ja kustannus odotuksissa.

Elinkeinoilmaston osalta Keski-Pohjanmaalla ollaan tyytymättömämpiä kuin maassa keskimäärin. Tilanne on kuitenkin jossain määrin parantunut kevään tutkimuksesta. Myös yrittäjyysilmapiiri on hivenen negatiivisempi.

Rahoitusta Keski-Pohjanmaan yritykset hakevat ensisijaisesti käyttöpääomaksi ja kasvun rahoittamiseksi pääasiallisesti pankilta ja Finnveralta. Pääomasijoittajien osuus on noin puolet koko maan tasosta ilmeisesti yritysrakenteemme johdosta.

Huolestuttavaa on että pk-yritykset kokonaisuutena tuntevat julkiset yrityspalvelut varsin heikosti. Finnveraa ja TE-keskuksia tunnetaan parhaiten. Ongelmia tuntuu olevan innovaatioiden kaupallistamisessa ja vientipalvelujen saralla.

Yhteenvetona voidaan todeta että optimismi korostuu kasvua tavoittelevissa teollisissa yrityksissä missä suuntautuminen selkeästi on kasvuun kansainvälistymisen kautta. Kaupassa näkyy kiristyvä kilpailutilanne ja rakentaminen käy ylikierroksilla. Palvelusektori on murroksessa missä kunta ja palvelurakenneuudistuksen kautta ja uuden hankintalain myötä odotetaan kuntasektorin aitoa avaamista jotta voisi syntyä uutta yksityistä palvelutuotantoa.

K-P Yrittäjät
Henrik Huhta