Lehdistötiedote; Hyvinvoiva Suomi 2011
Lehdistötiedote 03.10.2006.
Hyvinvoiva Suomi 2011
Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma 2007 - 2011
Suomen Yrittäjät ovat laatineet tavoiteohjelman seuraavalle hallituskaudelle. Selvityksen taustalla on huoli Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä ja mahdollisuuksista turvata kansalaistensa hyvinvointi, väestön ikääntyessä, globaalisointuvassa taloudessa. Ohjelma sisältää yli 100 ehdotusta yhteiskuntapolitiikan eri aloilta.
Kiina ilmiön myötä vapaan vaihdannan talouteen on tullut noin 5 miljardia ihmistä lisää joiden tulotaso on vain murto-osa teollisten maiden tulotasosta. Näiden maiden, Kiinan, Intian, Venäjän, Brasilian ja Indonesian kasvu vastaa jo kolmannesta koko maailmantalouden kasvusta mikä sinänsä muuttaa perinteisiä suhdannesyklejä. Mutta samanaikaisesti tämä tietää tuotannon siirtymistä näihin maihin ei vain kustannussyistä vaan myös markkinasyistä. Ei kuitenkaan voida olettaa että nämä maat tyytyisivät toimimaan pelkästään tuotanto- tai alihankinta maina. Selkeästi on jo nähtävissä että he haluavat ottaa haltuunsa myös tutkimus ja tuotekehityksen, siitä on jo lukuisia esimerkkejä.
Laman jälkeinen kehitys osoittaa että pk-yritykset ovat se ryhmä joka vahvimmin on työllistänyt Suomessa, globaalien suurten yritysten keskittyessä ydintoimintoihinsa ja siirtäessä yhä enemmän toiminnastaan näihin kehittyviin maihin. Näin ollen Suomen Yrittäjät haluavat vaikuttaa siihen että pk-yritysten kilpailukyky turvataan ja vahvistetaan että tämä myönteinen kehitys voisi jatkua ja tuotantoa pitää Suomessa. Esitykset koskevat verotuksellisia toimenpiteitä, työmarkkinoitten toimivuutta ja yrittäjyyden edellytyksiä.
Kilpailukyky syntyy yritysten osaamisen, innovaatiokyvyn ja tuottavuuden kautta mutta tähän tuottavuuteen liittyy kiinteästi myös koko yhteiskunnan ja julkisen sektorin tuottavuus.
Verotuksella voidaan vaikuttaa ostovoimaan ja kulutuskäyttäytymiseen mutta sillä vaikutetaan myös passiivisen työvoiman saatavuuteen työmarkkinoitten käyttöön. Työttömien, piilotyöttömien ja vajaa työllisten joukko työllisyysreservinä ylittää 400.000. Verotuksella tulisi kannustaa työntekoon ja yrittämiseen sekä yritysten sukupolvenvaihdosjärjestelyihin. 70 – 80.000 yritystä tulee 10 vuoden kuluessa tilanteeseen missä jatkajan puuttuminen johtaa yritystoiminnan loppumiseen.
Muuttuvassa tilanteessa työmarkkinoilta edellytetään nopeata reagointia ja joustoja. Koulutuksen tulee paremmin vastata työelämän tarpeita, työelämään tulisi tulla entistä aiemmin ja siellä tulisi pysyä pitempään kun nyt keskimäärin pysytään. Koska pk-yritysten odotetaan työllistävän yhä suuremmassa määrin tulevaisuudessa tulisi heidän ääntä myös kuulla. Tämä tarkoittaa kolmikannan uudistamista siten että myös yrittäjien valtaenemmistö olisi prosessissa osallisena. Lakien yritysvaikutuksia tulisi myös paremmin ottaa huomioon. Uusi yt-lakiehdotus esimerkkinä on raskas lisärasite pienille yrityksille, yrityksille missä työsuhdeasiat ja työilmapiiri tutkitusti ovat parhaassa kunnossa.
Kunta ja palvelurakenneuudistuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota palvelumarkkinoiden kehittämiseen ja tilaaja – tuottaja mallin toteuttamiseen. Julkisen sektorin tulee saattaa tuottajat tasavertaiseen asemaan myös järjestämisvastuullaan olevien palvelujen osalta. Vero-, tuki- ja lupakäytännöt eri tuottajien välillä on saatettava yhtäläisiksi.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Henrik Huhta
Hyvinvoiva Suomi 2011
Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma 2007 - 2011
Suomen Yrittäjät ovat laatineet tavoiteohjelman seuraavalle hallituskaudelle. Selvityksen taustalla on huoli Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä ja mahdollisuuksista turvata kansalaistensa hyvinvointi, väestön ikääntyessä, globaalisointuvassa taloudessa. Ohjelma sisältää yli 100 ehdotusta yhteiskuntapolitiikan eri aloilta.
Kiina ilmiön myötä vapaan vaihdannan talouteen on tullut noin 5 miljardia ihmistä lisää joiden tulotaso on vain murto-osa teollisten maiden tulotasosta. Näiden maiden, Kiinan, Intian, Venäjän, Brasilian ja Indonesian kasvu vastaa jo kolmannesta koko maailmantalouden kasvusta mikä sinänsä muuttaa perinteisiä suhdannesyklejä. Mutta samanaikaisesti tämä tietää tuotannon siirtymistä näihin maihin ei vain kustannussyistä vaan myös markkinasyistä. Ei kuitenkaan voida olettaa että nämä maat tyytyisivät toimimaan pelkästään tuotanto- tai alihankinta maina. Selkeästi on jo nähtävissä että he haluavat ottaa haltuunsa myös tutkimus ja tuotekehityksen, siitä on jo lukuisia esimerkkejä.
Laman jälkeinen kehitys osoittaa että pk-yritykset ovat se ryhmä joka vahvimmin on työllistänyt Suomessa, globaalien suurten yritysten keskittyessä ydintoimintoihinsa ja siirtäessä yhä enemmän toiminnastaan näihin kehittyviin maihin. Näin ollen Suomen Yrittäjät haluavat vaikuttaa siihen että pk-yritysten kilpailukyky turvataan ja vahvistetaan että tämä myönteinen kehitys voisi jatkua ja tuotantoa pitää Suomessa. Esitykset koskevat verotuksellisia toimenpiteitä, työmarkkinoitten toimivuutta ja yrittäjyyden edellytyksiä.
Kilpailukyky syntyy yritysten osaamisen, innovaatiokyvyn ja tuottavuuden kautta mutta tähän tuottavuuteen liittyy kiinteästi myös koko yhteiskunnan ja julkisen sektorin tuottavuus.
Verotuksella voidaan vaikuttaa ostovoimaan ja kulutuskäyttäytymiseen mutta sillä vaikutetaan myös passiivisen työvoiman saatavuuteen työmarkkinoitten käyttöön. Työttömien, piilotyöttömien ja vajaa työllisten joukko työllisyysreservinä ylittää 400.000. Verotuksella tulisi kannustaa työntekoon ja yrittämiseen sekä yritysten sukupolvenvaihdosjärjestelyihin. 70 – 80.000 yritystä tulee 10 vuoden kuluessa tilanteeseen missä jatkajan puuttuminen johtaa yritystoiminnan loppumiseen.
Muuttuvassa tilanteessa työmarkkinoilta edellytetään nopeata reagointia ja joustoja. Koulutuksen tulee paremmin vastata työelämän tarpeita, työelämään tulisi tulla entistä aiemmin ja siellä tulisi pysyä pitempään kun nyt keskimäärin pysytään. Koska pk-yritysten odotetaan työllistävän yhä suuremmassa määrin tulevaisuudessa tulisi heidän ääntä myös kuulla. Tämä tarkoittaa kolmikannan uudistamista siten että myös yrittäjien valtaenemmistö olisi prosessissa osallisena. Lakien yritysvaikutuksia tulisi myös paremmin ottaa huomioon. Uusi yt-lakiehdotus esimerkkinä on raskas lisärasite pienille yrityksille, yrityksille missä työsuhdeasiat ja työilmapiiri tutkitusti ovat parhaassa kunnossa.
Kunta ja palvelurakenneuudistuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota palvelumarkkinoiden kehittämiseen ja tilaaja – tuottaja mallin toteuttamiseen. Julkisen sektorin tulee saattaa tuottajat tasavertaiseen asemaan myös järjestämisvastuullaan olevien palvelujen osalta. Vero-, tuki- ja lupakäytännöt eri tuottajien välillä on saatettava yhtäläisiksi.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Henrik Huhta
posted by Henrik Huhta | 10:00 PM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home