Henrik´s Blog

Kvarnbrev - Myllykirjeitä - Letters from a mill

Name:
Location: Finland

Tuesday, October 24, 2006

Muutoksessa mahdollisuus

Kuntien palvelurakenneuudistus, sen puitelaki kuten myös hankintalakiuudistus, patistaa kuntasektoria uusiutumiseen. Juhlapuheissa, julkilausumissa ja strategioissa vannotaan tilaaja tuottajamallin nimeen, korostetaan kunnan roolia vain palvelujen järjestäjänä, avaten palvelutuotanto yksityisille tuottajille ja kolmannelle sektorille. Samalla korostetaan asiakkaan oikeuksia valintaan palvelusetelin käytön muodossa. Kaikki tämä, globalisaation puristuksessa, luodaksemme kustannustehokkuutta julkiseen palvelutuotantoon ja sitä kautta hyvinvointia ja parempaa kilpailukykyä elinkeinoelämäämme.

Haasteena onkin nyt tämän näkemyksen ja vision jalkauttaminen käytännössä. Kyseessä on mittavia muutoksia toimintatavoissa mikä luonnollisesti herättää turvattomuutta ja jopa muutosvastarintaa. Nyt tarvitaan kuntasektorilta todellista muutosjohtamista millä haetaan sitoutumista parempaan huomiseen. Reviiriajattelulle ja saavutettujen etujen korostamiseen ei nyt ole sijaa. Ikääntyvä kuntasektori tulee joka tapauksessa potemaan työntekijäpulaa ja rekrytointiongelmia jo lähivuosina. Jo tällä hetkellä meillä, ikärakenteesta johtuen, poistuu enemmän väkeä työvoimasta kuin mitä sinne tulee uutta. Tietyillä toimialoilla työvoimapula on jo kasvun esteenä. Meillä on nyt tässä muutokstilassa otettava aloite omiin käsiimme ja käännettävä tämä muutos omaksi eduksemme. Passiivisuus tai jopa muutostarpeen torjuminen johtaa vääjäämättä taantumiseen ja alueellisen kilpailukyvyn menetykseen.

Tämä muutos edellyttää vuorovaikutusta ja keskustelua tilaajan ja tuottajan kesken. Nyt olisi aika luovalle prosessille missä pohdittaisiin näitä avautuvia mahdollisuuksia mutta myös tilaajan ja tuottajan rajapintoja. Muutos edellyttää tilaajalta uutta hankintaosaamista ja kunnallisen laskentajärjestelmän kehittämistä suuntaan joka yksiselitteisesti ja oikeudenmukaisesti määrittelee kunnan omien palvelujen kustannukset vertailukelpoisella tavalla. Valtiovallan osaksi jää verotuskohtelun korjaaminen jotta vertailu myös tältä osin olisi oikeudenmukainen.

Ei riitä että suvaitaan yksityistä palvelutuotantoa pienimuotoisena täydentävänä palveluna harmittomissa projekteissa vaan tarvitaan todellista liiketoimintaa joka pystyy organisoitumaan kustannustehokkaalla tavalla, tuotteistamaan palvelujaan, jolla on resursseja omaksua uusinta teknologiaa ja tarkoituksenmukaisia johtamisjärjestelmiä. Synnytettävissä projekteissa ja kehittämishankkeissa pitää olla tämän tasoista kunnianhimoa ja tavoitteellisuutta.

Kunnilla on nyt vastuu palvelumarkkinoitten aidosta avaamisesta tavalla joka mahdollistaa tämän uuden yritystoiminnan synnyn ja kehityksen kansalliseksi ja jopa kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Ellei näin tapahdu saamme varautua siihen että ulkoa tulevat palveluyritykset vievät nämä markkinat.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Henrik Huhta

Tuesday, October 17, 2006

PK-barometri 2/2006

Suhdanneodotukset ovat edelleen erittäin vahvat saldoluvulla 27 vaikkakin voimakas kasvu näyttää taittuneen. Yleiset suhdannenäkymät ovat alle koko maan lukuja mutta työllisyyden osalta odotukset ovat koko maata huomattavasti paremmat. Keski-Pohjanmaan poikkeava elinkeinorakenne selittää osan eroista. Alueella on teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskauppa alojen yrityksiä suhteellisesti enemmän kuin koko massa, toisaalta palveluyrityksiä vähemmän.

Markkinointi ja myynti koetaan edelleen henkilöstön kehittämisen ja kouluttamisen ohella tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Teollisissa yrityksissä kansainvälistyminen korostuu ja valtaosa teollisuus yrityksistä harjoittavat vienti joko suoraan tai välikäsien kautta. Huolestuttavaa on että näistä yrityksistä 53% ja teollisuusyrityksistä 40% on sukupolvenvaihdoksen edessä 5 vuoden sisällä. Suurimpia ongelmia ovat arvon määritys, verotus ja jatkajan löytyminen.

Teollisuusyritykset ovat huomattavasti kasvuhakuisempia 26% kuin rakennus-, kauppa- ja palveluyritykset 3-6%. Kasvun esteitä ovat kilpailutilanne ja resurssitekijät kuten ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Rakennusalan ylikuumentuminen ja kaupan useat etabloitumiset heijastuvat luvuissa. Tilanne näkyy myös hinta ja kustannus odotuksissa.

Elinkeinoilmaston osalta Keski-Pohjanmaalla ollaan tyytymättömämpiä kuin maassa keskimäärin. Tilanne on kuitenkin jossain määrin parantunut kevään tutkimuksesta. Myös yrittäjyysilmapiiri on hivenen negatiivisempi.

Rahoitusta Keski-Pohjanmaan yritykset hakevat ensisijaisesti käyttöpääomaksi ja kasvun rahoittamiseksi pääasiallisesti pankilta ja Finnveralta. Pääomasijoittajien osuus on noin puolet koko maan tasosta ilmeisesti yritysrakenteemme johdosta.

Huolestuttavaa on että pk-yritykset kokonaisuutena tuntevat julkiset yrityspalvelut varsin heikosti. Finnveraa ja TE-keskuksia tunnetaan parhaiten. Ongelmia tuntuu olevan innovaatioiden kaupallistamisessa ja vientipalvelujen saralla.

Yhteenvetona voidaan todeta että optimismi korostuu kasvua tavoittelevissa teollisissa yrityksissä missä suuntautuminen selkeästi on kasvuun kansainvälistymisen kautta. Kaupassa näkyy kiristyvä kilpailutilanne ja rakentaminen käy ylikierroksilla. Palvelusektori on murroksessa missä kunta ja palvelurakenneuudistuksen kautta ja uuden hankintalain myötä odotetaan kuntasektorin aitoa avaamista jotta voisi syntyä uutta yksityistä palvelutuotantoa.

K-P Yrittäjät
Henrik Huhta

Sunday, October 08, 2006

Yrittäjien liittokokous Hämeenlinnassa








Tuesday, October 03, 2006

Lehdistötiedote; Hyvinvoiva Suomi 2011

Lehdistötiedote 03.10.2006.
Hyvinvoiva Suomi 2011
Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma 2007 - 2011

Suomen Yrittäjät ovat laatineet tavoiteohjelman seuraavalle hallituskaudelle. Selvityksen taustalla on huoli Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä ja mahdollisuuksista turvata kansalaistensa hyvinvointi, väestön ikääntyessä, globaalisointuvassa taloudessa. Ohjelma sisältää yli 100 ehdotusta yhteiskuntapolitiikan eri aloilta.

Kiina ilmiön myötä vapaan vaihdannan talouteen on tullut noin 5 miljardia ihmistä lisää joiden tulotaso on vain murto-osa teollisten maiden tulotasosta. Näiden maiden, Kiinan, Intian, Venäjän, Brasilian ja Indonesian kasvu vastaa jo kolmannesta koko maailmantalouden kasvusta mikä sinänsä muuttaa perinteisiä suhdannesyklejä. Mutta samanaikaisesti tämä tietää tuotannon siirtymistä näihin maihin ei vain kustannussyistä vaan myös markkinasyistä. Ei kuitenkaan voida olettaa että nämä maat tyytyisivät toimimaan pelkästään tuotanto- tai alihankinta maina. Selkeästi on jo nähtävissä että he haluavat ottaa haltuunsa myös tutkimus ja tuotekehityksen, siitä on jo lukuisia esimerkkejä.

Laman jälkeinen kehitys osoittaa että pk-yritykset ovat se ryhmä joka vahvimmin on työllistänyt Suomessa, globaalien suurten yritysten keskittyessä ydintoimintoihinsa ja siirtäessä yhä enemmän toiminnastaan näihin kehittyviin maihin. Näin ollen Suomen Yrittäjät haluavat vaikuttaa siihen että pk-yritysten kilpailukyky turvataan ja vahvistetaan että tämä myönteinen kehitys voisi jatkua ja tuotantoa pitää Suomessa. Esitykset koskevat verotuksellisia toimenpiteitä, työmarkkinoitten toimivuutta ja yrittäjyyden edellytyksiä.

Kilpailukyky syntyy yritysten osaamisen, innovaatiokyvyn ja tuottavuuden kautta mutta tähän tuottavuuteen liittyy kiinteästi myös koko yhteiskunnan ja julkisen sektorin tuottavuus.

Verotuksella voidaan vaikuttaa ostovoimaan ja kulutuskäyttäytymiseen mutta sillä vaikutetaan myös passiivisen työvoiman saatavuuteen työmarkkinoitten käyttöön. Työttömien, piilotyöttömien ja vajaa työllisten joukko työllisyysreservinä ylittää 400.000. Verotuksella tulisi kannustaa työntekoon ja yrittämiseen sekä yritysten sukupolvenvaihdosjärjestelyihin. 70 – 80.000 yritystä tulee 10 vuoden kuluessa tilanteeseen missä jatkajan puuttuminen johtaa yritystoiminnan loppumiseen.

Muuttuvassa tilanteessa työmarkkinoilta edellytetään nopeata reagointia ja joustoja. Koulutuksen tulee paremmin vastata työelämän tarpeita, työelämään tulisi tulla entistä aiemmin ja siellä tulisi pysyä pitempään kun nyt keskimäärin pysytään. Koska pk-yritysten odotetaan työllistävän yhä suuremmassa määrin tulevaisuudessa tulisi heidän ääntä myös kuulla. Tämä tarkoittaa kolmikannan uudistamista siten että myös yrittäjien valtaenemmistö olisi prosessissa osallisena. Lakien yritysvaikutuksia tulisi myös paremmin ottaa huomioon. Uusi yt-lakiehdotus esimerkkinä on raskas lisärasite pienille yrityksille, yrityksille missä työsuhdeasiat ja työilmapiiri tutkitusti ovat parhaassa kunnossa.

Kunta ja palvelurakenneuudistuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota palvelumarkkinoiden kehittämiseen ja tilaaja – tuottaja mallin toteuttamiseen. Julkisen sektorin tulee saattaa tuottajat tasavertaiseen asemaan myös järjestämisvastuullaan olevien palvelujen osalta. Vero-, tuki- ja lupakäytännöt eri tuottajien välillä on saatettava yhtäläisiksi.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Henrik Huhta