Vielä kuvia

Lisä kuvia

Hauska ko kirkonmäki

Kuvia Haaparannassa pidetystä seminaarista mihin minulla oli tilaisuus osallistua.

Teema oli rajayhteistyö ja oma viestini että alueet missä kultuurit kohtaavat luovuus kukoistaa. Omassa esitelmässäni otin esiin Kokkolanseudun kokemuksia joita vahvistivat vielä Haaparannassa ja Torniossa näkemäni.

Juha Tainiolle suuret kiitokset kutsusta. Teema on innostava ja tulen siihen vielä palaamaan.

Mässkär

Upptäck Mässkär, en pärla i vår skärgård bilder 17.09.2006. - Mässkär Pietarsaaren edustalla on tutustumisen arvoinen saarisomme helmi. Kuvat 17.09.2006

Yrittäjäjuhla 5.9.2006 Företagarfest

Arvoisat yrittäjät hyvä juhlayleisö olemme todistaneet yhteiskunnan kunnianosoituksen yrittäjyydelle ja kiitoksen yrittäjille. Ele on symbolinen mutta on sen asenneilmaston muutoksen kulminaatiota jota jo muutaman vuoden olemme kokeneet missä yrittäjyydestä ja nimenomaan pk-yrittäjyydessä ja henkilöityvästä yrittäjyydessä nähdään hyvinvointimme turva, ovathan pk-yritykset se ryhmä joka aidosti on lisännyt työvoimaansa. Asenne on selkeästi muuttunut parempaan mutta työmarkkinajärjestelmämme kaipaa edelleen mukautumista tähän uuteen asenneilmastoon.

Globaliseringen av näringslivet betyder en fortsatt strukturomvandling där vår region trots allt ligger väl till. Våra styrkefaktorer är tvåspråkigheten och den långa tradition av utrikeshandel med de kontakter och förståelse för kundbehov och främmande kulturer det utvecklat i våra företag. Utmaningen är att utnyttja denna fördel till fullo, att lyckas skapa en bred vilja att erövra världen.

Liiketoimintaosaaminen ja sen osana kaupallistaminen on Sitran selvityksen mukaa suurimpia kansallisia haasteitamme. Tässä olemme kuitenkin muuta maata paremmassa asemassa, meillä on yrityksissämme valtavasti hiljaista tietoa jota meidän tulisi paremmin hyödyntää. EU tarjoaa puitteita ja työkaluja kehittämiseen mutta ei välttämättä kuuntele yrittäjää riittävässä määrin. Kiinitän huomiotanne siihen että aloite ja toteutus on kuitenkin loppujen lopuksi yrittäjien käsissä.

90-talets recenssion är ännu i färskt minne och hämmar fortsättningsvis företagens riskvillighet. Samhället har ännu inte lyckats eliminera riskerna ej heller skapa tillräckliga incitament för den tillväxt och expansion vi behöver i näringslivet i all synnerhet som vår åldersstruktur arbetar mot en dylik utveckling. Likväl hoppas jag att ni företagare antar utmaningen med den berättigade förväntningen att samhället ställer upp på sin kant.

Yhteiskunta asettaa nyt tässä rakennemuutoksessa korostetusti odotuksensa teihin yrittäjiin. Tiedän teidän kantavanne vastuutanne nyt niin kuin tähänkin asti. Toivotan teille onnea ja menestystä tärkeässä työssänne. Näillä sanoilla ja ajatuksilla päätän tämän juhlatilaisuuden. Kiitokset teille

Palveluyrittäjyys

Teollisuuden siirtäessä toimintaansa ulkomaille ja Kaukoitään kustannus- ja markkinasyistä odotukset kohdistuvat palveluyrityksiin joista toivotaan työllisyyden pelastajaa. Meneillään oleva kuntien palvelurakenneuudistus nostaa myös esille tämän teeman ratkaisuna kuntatalouden ongelmiin. Ympäri maata on meneillään koulutuksia ja hankkeita hoiva-alan yrittäjyyden vauhdittamiseksi.

Jos pysyttelemme kuntasektorin palvelutuotannossa ja keskustelussa tuotannon ulkoistamisesta tai yksityistämisestä, voimme todeta että kokonaiskuva on toistaiseksi varsin selkiintymätön ja että asiaan kytkeytyy vakaumuksellista poliittista ideologiaa sekä vahvoja tunteita. Tilannetta hämmentää vielä julkisia hankintoja sääntelevä säännöstö jota ei välttämättä kunnissa vielä hallita. Puitelakia odotellessa voimme kuitenkin pohdiskella tilannetta yleisellä tasolla.

Näillä markkinoilla jotka käsittävät keskeisesti kuntien hoiva- sosiaali- ja terveyspalveluja mutta myös hallinnollisia ja teknisiä palveluja toimivat kunnat perinteisesti itse suoraan, kuntayhtymien tai yhtiöitten kautta. Verrattain uusia tulokkaita ovat kolmas sektori, yhdistykset ja osuuskunnat sekä yksityiset palvelujen tuottajat. Varsinkin kunnaallissektorin ulkopuolisista tuottajista odotetaan kustannus säästöjä. Koska työvoimakustannukset kuitenkin ovat toimialan suurin kustannuserä säästöä ei synny pelkästään toimintaa ulkoistamalla ellei samanaikaisesti tapahdu joitain toiminnallisia muutoksia. Tilastot osoittavat että kuntasektori ei ole pysynyt mukana siinä tuottavuuskehityksessä mitä on tapahtunut ympäröivässä yhteiskunnassa.

Ilmeisesti tähän pysähtyneisyyteen tällä uudistuksella haetaankin muutoksia. Nykytilasta ja lähtökohdista voidaan kuitenkin todeta että nämä markkinat eivät vielä toimi. Tarjontaa ei vielä ole riittävästi mutta sitä ei kyllä tulekaan ellei markkinoita nyt aidosti avata. Uusien palvelutuottajien tulee saada tasavertaiset edellytykset tulla markkinoille, heidän tehokkuutensa ja innovaatiokykynsä tulisi ratkaista heidän menestymisensä. Tämä tarkoittaa että kunnallisten tuottajien tulee huomioida kaikki kustannukset palvelujaan hinnoiteltaessa, myös sivukulut ja kaikki kiinteät ja pääomakulut. Kolmannen sektorin osalta on syytä edellyttää tulosvastuuta eikä piilosubventioihin saa turvautua. Ainoastaan tällaisessa ympäristössä toimiala voi kehittyä.

Ei riitä että puuhastellaan näissä asioissa vaan meidän tulee luoda ympäristö missä innovaatioilla, uusilla toimintamalleilla ja uudella teknologialla saavutetaan säästöjä kuntataloudelle. Tavoitteena tulee olla toimintoja ja toiminnallista tasoa joka kelpaa jopa vientiin. Meillä on tämän toimialan liepeillä vahvoja tuotannollisia yrityksiä ja markkinoita osaavia henkilöit jotka yhdessä voisivat kehittä uusia menestystarinoita mistä myös me hyötyisimme palvelujen laadun ja saatavuuden muodossa. Suomesta ollaan jo nyt viemässä vanhustenhuolto osaamista Japaniin. Miksi emme määrätietoisesti kehittäisi tätä liiketoiminta- aluetta. Tätä ajatuksen juoksu voisi vielä laajentaa hätäapu valmiuteen ja kansainväliseen avustustyöhön.

Muutosvastarinnan sijaan meidän tulisi nähdä tässä avautuvat mahdollisuudet.

Hankintalaki uudistuu

Hankintalakiuudistus on aikataulustaan myöhässä ja vielä on poliittista vääntöä odotettavissa. Näillä näkymin laki voisi astua voimaan vuoden vaihteessa. Lain tarkoitus on tehostaa julkisten varojen käyttöä, mutta tällä ei tarkoiteta että ”ostettaisiin halvalla huonoa”, vaan sillä halutaan edistä laadukkaitten hankintojen tekemistä ja turvata tasapuolista kohtelua.

Laissa määritellään kansalliset kynnysarvot, jotka tavaroissa ja palveluissa on 15.000 €, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa, sekä eräissä koulutushankinnoissa, 50.000 €. Rakennusurakoissa kynnysarvo on 100.000 €. Kynnysarvoja alittavat hankinnat jäävät täysin lain soveltamisen ulkopuolelle, mutta kynnysarvot on tulkittava siten, että ne koskevat hankinnan suurinta mahdollista oletettavissa olevaa arvoa. Hankintoja ei saa osittaa ja monivuotiset hankinnat, samoin kun mahdolliset optiot tulee laskea yhteen. Huomioitavaa on, että riitatilanteissa hankintayksiköllä on näyttötaakka.

On huomioitava, että EU:n kynnysarvojen ylittyessä, tavarahankinnat 211.129 € ja rakennusurakoissa 5.278.227 €, astuvat toiset säännöt voimaan. Kynnysarvojen välissä voidaan asettaa valintakriteerit tärkeysjärjestykseen, mikä on edistystä alkuperäisestä. EU:n rajojen ylittyessä astuu voimaan valintakriteerien painoarvot. Tulkinta tarkentuu myös siltä osin, että ainoastaan valintakriteereissä mainitut seikat saa vertailussa ottaa huomioon. Muita yleisiä vaatimuksia ei saa huomioida vertailussa.

Laadun mittaaminen saattaa myös tuottaa yllätyksiä. Seikat kuten taloudellinen asema, liikevaihto tai henkilökunnan määrä ei voi olla tarjouksen valinnan perustana, tarjoajien vallinnan perusteena kylläkin, mutta silloin edellytetään rajoitetun menettelynhankinta, joka on kaksivaiheinen prosessi. Aikaisempiin kokemuksiin ei myöskään voida vedota, vaan jokainen kilpailuttamistilanne on uusi.

Oman ongelmakokonaisuuden muodostaa kuntien oma palvelutuotanto. Kunta voi tuottaa palvelun itse, mutta hankkiessaan sen naapurikunnalta se tulee kilpailuttaa sääntöjen mukaisesti. Kuntayhtymissä ja yhtiöitetyssä toiminnassa tulkintaan vaikuttaa todellinen määräysvalta ja ulkopuolisille tuotetut palvelut. Omissa hankinnoissaan näitä yksiköitä velvoittaa hankintalaki.

Julkisuudessa on keskusteltu kuntahanselista, eli kuntien yhteisestä hankintaorganisaatiosta. En pidä tätä toivottuna, eikä hyvänä ratkaisuna, vaan hankintaosaamista on kehitettävä lähempänä palvelun käyttäjää. On ilmeinen riski, että hankinnan määrittely ja sisältö etääntyy kunnan omista tarpeista, kun se viedään näin suureen hankintayksikköön. Häviäjiä ovat sekä paikalliset ja alueelliset palvelujen tuottajat, että kuntien hankintayksiköt, jotka eivät saa heille räätälöityjä ja optimaalisia palvelukokonaisuuksia. Kokonaistaloudellisuus saa väistyä halvimmanhinnan tieltä.

Toivon, että yrittäjät ja kuntien hankinnoista vastaavat istuvat yhdessä pohtimaan näitä asioita.

Tekijänoikeudesta

Tekijänoikeus on laissa hyvin tiukasti suojattu ja määritelty, sen saivat hiljattain Kokkolan Ykspihlajan Työväen Näyttämö näyttävästi kokea. Yleensä tekijänoikeutta liitetään äänitteisiin, mutta sen ulottuvuus teollisuuteen tulee varmaan yllätyksenä monelle toimijalle. Tekijänoikeus ja patenttioikeus ovat kaksi täysin eri asiaa ja eri lakien alaisia. Edelliseen sisältyy tuotteeseen liittyvät kaikki vastuut, kun taas patenttiin ei liity vastuita tai korvausvelvoitteita. Patentti on yleensä voimassa rajallisen, suhteellisen lyhyen, ajan kun taas tekijänoikeus on perikunnan määräysvallassa jopa 70 vuotta.

Ankaran vastuun tuotevastuun kautta, missä myyjä maahantuoja tai valmistaja vastaa tuotteesta ja sen turvallisuudesta, päädytään vastuulliseen suunnittelijaan tai tekijään, jonka hengentuote tuote on. Turva- eli CE-merkintä korostaa suunnittelijan roolia, koska hänen on usein kymmenien standardien pohjalta suunnittelussaan varmistettava kaikkien velvoitteitten täyttymisestä vaatimuksenmukaisuustodistusta antaessaan ja vastuu säilyy hänellä. Näin ollen tuotteeseen ei voida muitten aloitteesta tehdä muutoksia, jotka saattavat tässä tapauksessa vaarantaa turvallisuutta.

Tekijänoikeudet eivät automaattisesti siirry lisensioinnin yhteydessä, eikä oikeuksien siirtoa voida pakkotoimin toteuttaa.

Mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi asiaan tekee innovaatiotoiminnan painottaminen kansallisena strategiana. Asian näitä juridisia puolia on pohdittu aivan liian vähän suhteessa niiden mahdolliseen vaikuttavuuteen. Asia on käymistilassa ja pahimmassa tapauksessa tässä saatetaan astua varsinaiseen miinaan, parhaassa tapauksessa tässä avautuu uusia täysin uusia mahdollisuuksia.

YT-lakiehdotus

Pk-yrityksiä ollaan taas kerran tekemässä maksumiehiksi suurempien möhläyksistä. Kohua herättäneiden tehtaitten sulkemisten, mittavien irtisanomisten ja lomautusten seurauksena asetettiin yt-lakikomitea, joka nyt kahden vuoden istumisen jälkeen, ennen kesälomia jätti mietintönsä yhteistoimintalain uudistamiseksi. Suomen Yrittäjät ovat jättäneet asiasta hyvin perustellun eriävän mielipiteensä. Vastuu on nyt eduskunnalla.

Kaikki selvitykset osoittavat, että pk-yritykset lisäävät työpaikkojaan ja että viihtyvyys ja vaikuttamisen mahdollisuus sekä tiedonkulku ovat suuryrityksiä parempaa. Nyt lakiesityksen perusteella mikään ei olennaisesti muutu suuryritysten osalta, paitsi että alihankinnan mahdollisuus vaikeutuu, mikä sekin kohdistuu pk-yrityksiin.

Pk-yritysten osalta taas tapahtuu ratkaisevia rasitteitten lisäystä. Yt-lain velvoitteet siirtyvät nyt 30 hengen yrityksistä 20-hengen yrityksiin, kaikkine byrokratioineen ja menettelytapasääntöineen, SAK vaati jopa 10 hengen yritykset lain piiriin. Lisäksi sääntöjen rikkominen tai laiminlyönti voi johtaa todella tuntuviin , jotka helposti asettaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden vaakalaudalle. Lain piiriin tulevat yritykset joutuvat muodostamaan työryhmiä, pitämään kokouksia, tuottamaan pöytäkirjoja laatimaan selvityksiä ja suunnitelmia jopa puolivuosittain, sekä tiedottamaan joukon uusia liiketoimintaan liittyviä asioita uhkasakon uhalla. Lisäksi laki tuo luottamusmiesjärjestelmän siihen liittyvine muine velvoitteineen näihin pk-yrityksiin.

Signaalit ovat täysin vääriä ja jyrkästi ristiriidassa yleisten työllistämispyrkimysten ja yrittäjyyden lisäämisen ja helpottamisen liturgian kanssa. Ironista on myös, että Ay-liike on vapauttanut itsensä näistä työnantajavelvoitteista tässä esityksessä. Esityksen mukaan lakia ei myöskään sovellettaisi julkiseen hallintoon, joka ei mitenkään ole esiintynyt edukseen työnantajana.

Ympäröivä maailma menee globaaliin suuntaan, mikä edellyttää joustoja ja reagointikykyä muuttuvissa olosuhteissa, mutta lakiesitys kaivautuu poteroihin puolustamaan saavutettuja etuja. Hälyttävintä on kuitenkin alihankinnan tuominen yt-lain soveltamisen piiriin, eli sen tarpeellisuuden pohtimista yrityksen yt-elimissä, ennen kuin tavaraa tai palveluja voitaisiin hankkia alihankintana. Tämä hidastaisi ratkaisevalla yritysten kehitysprosesseja ja heikentäisi kilpailukykyä, koska huippuosaamisen- ja teknologian käyttömahdollisuus vaikeutuisi. Kaikkea ei nykyisessä teollisuusympäristössä voi tehdä itse kuten ruukkien aikaan, vaan toiminta tapahtuu klustereissa ja verkostoissa, missä vain kilpailukykyiset rakenteet pärjäävät.

Emme halua paluuta 50-luvun vastakkaisasetteluun, emme halua takaisin jo haudattua suunnitelma taloutta. Muutoksiin ja parannuksiin olemme kyllä valmiita, mutta perehdyttäköön sitten pk-yrittäjän arkeen ja kuunneltakoon myös hänenkin ehdotuksiaan.

Hyvää syksyn alkua
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät r.y.
Henrik Huhta